Puolitoista vuorokautta ja hupsista vaan, kolme työtä neljästä valmiina!  Eilen aamulla viimeistelin kietaisupaidan ja pörrökaulahuivin ja saman tien kävinkin viemässä ne uusille omistajilleen. Niko-poika oli kiltti ja rauhallinen ja niin pieni vielä. Edellisen kerran olen ollut tekemisissä alle viikon ikäisen vauvan kanssa varmaan silloin kun pikkusisko syntyi, ja siitä on jo 15 vuotta. Tässä kuva valmiista paidasta, mutta toivottavasti saan Katjalta vielä kuvan kun paita on käytössä. Samoin huivi, siitä en muistanut ottaa kuvaa valmiina.

gallerypic.php?id=32776
Vauvan kietaisupaita
Lanka: Wool n. 100g
Puikot: 3,5
Ohje: Neuleita perheen pienimmille -kirja

Raidalliseen kaulahuiviin meni kolmea väriä kaikkia vajaa 100g. Lopuista tulisi ehkä vielä kämmekkäät tai palmikkaat. Jos ei, niin sitten tarvii ostaa lisää... Huivista en ottanut enää valmiina kuvaa kun se oli jo melkein valmis edellisessäkin päivityksessä.
---
Miksi aina alennusmyynneissä käy niin, että kun joskus sattuu löytämään juuri sen mitä etsikin, niin seuraavaksi huomaa että se ei ollutkaan alennuksessa. Ostin keskiviikkona avokkaat juhlapuvun kanssa huomiseksi ja olen kyllä tyytyväinen. mutta puolet halvemmallakin ne olisi mulle kelvanneet. Viereinen hylly oli -50% alennuksessa mutta mun kengät ei, tietenkään.

Eilen sain Jojopaidastakin etukappaleen loppuun. Ja kun kerran kolme muuta työtä tuli valmiiksi niin sehän suorastaan velvoittaa aloittamaan uuden! Lapaset Isoveljestä lähti alkuun pienen mallikokeilun jälkeen. Niistä tulee tämän näköiset:
gallerypic.php?id=32777

Täällä päin leviää hyvin helposti tarttuva tauti, neulomisinnostus. Mulle se tarttui pelkästään blogien välityksellä ja mä olen tartuttanut sen jo siskooni ja yhteen kaveriin. Äitikin alkoi neuloa pitkästä aikaa, mutta en kyllä tiedä oliko mulla siihen osuutta. Sunnuntaina hoidossa ollut Inka katseli mun neulomista eikä mennyt kovin kauaa kun kysyi että voisinko mäkin tehdä näistä jotain? Kissatkin on ihastuneet erityisesti pyöröpuikkoihin.
gallerypic.php?id=32774

Eppu kasvoi ulos kerrossängystä:
gallerypic.php?id=32775
Kohta pitää askarrella uusi sänky. Kyllä ne tuohonkin laatikkoon vielä välillä tunkevat yhtä aikaa nukkumaan, mutta luulisi kyllä olevan jo aika ahdasta. Pienestä on tullut viime aikoina oikea sylikissa. Se on jo monta kertaa tehnyt yllätyshyökkäyksen syliin tai niskaan tai selkään. Ja naarmuja riittää. Ja paras paikka nukkua on tietysti lämpimässä sylissä pehmeän neulomuksen päällä.