Vihdoin on muutaman päivän ollut maa valkoisena. Lisääkin lunta kyllä saisi tulla tämän pimeyden piiristykseksi. Tänään onneksi saa päivään piristystä Kädentaidot-messuilta. Sieltä voisi katsella lankojen lisäksi joululahjoja sukulaisille. En toistaiseksi omista ompelukonetta ja mies lupasi ostaa sellaisen joululahjaksi, (omasta aloitteestaan vielä!) joten sen puolen tarjontaa voisi katsella myös.

Neuleet ovat edistyneet ihan mukavasti, raitapaidasta puuttuu enää toinen hiha. En jaksanut aoittaa toista heti putkeen, joten aloitin poormissfinchin ohjeella Hayden hatin. Bongasin tuon noin vuoden vanhan knit-alongin viime keväänä, mutta koska silloin ei ollut pipolle enää tarvetta otin ohjeen talteen vastaisen varalle. Tuota on ihan mukava neuloa ja tuloskin näyttää kivalta. En vielä tiedä pidänkö sen itselläni vai annanko lahjaksi. Noita voisi neuloa enemmänkin, värejä vaihtelemalla piposta tulee ihan erinäköinen ja vaikka lanka on aika ohutta (seitsemän veljestä) niin nostettujen silmukoiden takia piposta tulee vähän paksumpi.


Liivimekonkin pingotin ja kastelin eilen. Kappaleista taisi jopa tulla aika saman kokoiset, vaikka toisessa on palmikko ja toisessa ei. Tänään voisi ommella ne yhteen ja tehdä sivistyneen arvauksen, minkä ikäiselle se sopisi. Ei oikeastaan haittaa, vaikka se ei sopisikaan alkuperäiselle vastaanottajalle, vauvaneuleille tulee kyllä tilausta jatkossakin kun kolme kaveriani on raskaana.

Eppu saa kasvaessaan koko ajan enemmän ja enemmän energiaa, jota se käyttää yhä useammin pahan teossa... Kukat kiinnostavat erityisen paljon. Aloimmekin harkitsemaan vakavasti toisen kissan ottamista Epun seuraksi. Kissan paras leikkikaveri kun on kuitenkin toinen kissa. Tässä Eppu ihan sallituissa leikeissä kiipeilytelineellä:


Pikkupunatulkusta ei ole vieläkään tullut vastausta sähköpostiin, vaikka laitoin tilauksen jo viikko sitten. Pitää varmaan soittaa perään, ettei hahtuvatilaukseni ole jäänyt johonkin matkan varrelle...